Huhhei, taas on Neiti Aika kiihdyttänyt vauhtiaan eikä bloggaaja ole pysynyt perässä. Tänne kirjoittamisen sijaan nautin viikonlopun helteistä Nurmijärvellä, sumplin Jaakon ja mun synttärikemuja Pacificoon ja aloitin perinteisen toukokuun loppukirin koulutehtävien suhteen.

Koko maanantai meni hermoromahduksen partaalla politiikan ja hallinnon englannin 12-sivuiseksi paisuneen virkakielisanastotehtävän parissa. Onneksi pääsin samassa kurssissa irrottelemaankin, kun pidin suullisen esitykseni Kanadan kommunistisesta puolueesta. Erityisen mieltynyt olin punasävytteiseen powerpoint-showhuni, jossa muistin mainita myös kanadansuomalaisten kiinteästä yhteistyöstä vaahteranlehtikommunistien kanssa 1920-50-luvuilla.

Kevään opinto-ohjelmasta löytyy vielä portfolion kasaaminen, radiotyökurssi Vierumäellä ja pientä ontteilua siinä välissä.

Sitä ennen siirrän päivärytmini Kanadan aikaan. Leijonalauma selvitti alkulohkonsa lähes täysin pistein, mutta peli näyttää yhä pelottavan holtittomalta. Huikaisevan näyttäviä hyökkäyskuvioita seuraa joko täydellinen jäätyminen tai käsittämätön virhe puolustuspäässä. Onneksi välisarjassa Suomi voi mitata tasoaan Kanadaa ja Yhdysvaltoja vastaan, ennen kuin todennäköisesti jompikumpi joukkueista haastaa Leijonat puolivälierässä. Sillä nykyisellä pelillä kumpikin pohjoisamerikkalaisryhmä rokottaa meitä armotta.

Mieleheni muistuvi eräs välierä kymmenen vuoden takaa nousevan auringon maasta. Suomi latoi neljä maalia Venäjän taakse Naganon olympiavälierässä, mutta puolustus lurpahteli Pavel Buren viidesti läpiajoon, ja joka kerta Jarmo Myllyksen takana paloi punalamppu. Venäjä ryntäsi finaaliin 7-4-voitolla, mutta joutui taipumaan Dominator Hasekin ja muiden tshekkien edessä loppuottelussa 0-1. Suomi sai silloin lopulta riemukkaan pronssin.

Jos Kanada/USA jostain syystä nöyrtyisi Leijonille MM-Kanadan puolivälierässä, silottuisi tie loppuotteluun huomattavasti. Toiselta puolelta kaaviota ei vastusta tunnu olevan kuin Venäjästä, ellei Sveitsi jatka Ruotsi-voiton viitoittamalla tiellä loppuun asti. Se olisi jo kohtuullisen huhhuh.

Onneksi meillä on tolppien välissä Nikke. Jenkkien ykkösvahti Thomas hajosi, siinä piilee voittosaumamme, vähän kuten RDA Helga cup -välierässään säbätähtiä ja kädetöntä veskaa vastaan.

Kanadan kommunisteista vielä: kummallista, ettei aate ole kantanut maassa vuonna 1940 saatua yhtä parlamenttipaikkaa vankemmin. Kiekkohullussa maassa olisi kysyntää kanadalaisten sekä venäläisten taitojen yhdistelmälle, ainakin kaukalossa.