On tämän reilun viikon aikana tapahtunut kivojakin. Toissa perjantaina uskaltauduin ensimmäistä kertaa sählypeliin jalkavamman jälkeen. Kokeilu uuden nilkkatuen kanssa onnistui, joten odotan RDA-debyyttiä Helga cupissa innolla.

Mikä ihmeen RDA? No FC Richard Dean Anderson (mm. teeveestä tuttu Ihmemies McGyver) tietty! Haaga-Helian toimittajaopiskelijoiden ainejärjestö Skuuppi ryn (tulipas virallisesti) salibandyjoukkue koulumme opiskelijakunnan 16. huhtikuuta järjestämään turnaukseen.

Rapistuneen kuntoni aion palauttaa tiukalla pyöräilykuurilla, jotta voisin kantaa emerituskapteenin arvonimeäni ylpeänä. Raahasin kaksipyöräiseni Eltsun Nesteelle huollettavaksi vihdoin perjantaina. Pientä laittoa pyörä vielä vaatii, mutta pääseehän sillä ainakin eteenpäin. Jarruttaminen on toistaiseksi vähän huteraa, mutta mitäs sitä turhia hidastelemaan.

Töissä olen viime aikoina saanut lähinnä keikkapestejä. Piristävää vaihtelua arkeen: viime viikonloppu meni jalkapallon liigacupissa Talissa, käynnissä oleva Ruskeasuolla sulkapalloturnauksessa jo keskiviikosta lähtien. Kisoissa ravaaminen on yllättävästi uuvuttanut. Huomenna pitäisi jaksaa vielä Ruskeasuolta iltavuoroonkin.

Ymmärrettävästi töihin keskittyminen on vienyt vähätkin ajat opintoihin paneutumisesta. ONT-tykitys on ihan oikeesti aloitettava maanantaina, muuten jää koko prosessi keväältä aloittamatta.

Viikkoon on sisältynyt lisäksi mielenkiintoinen vierailu Hannes Heikuran (HS:n palkittu kuvaaja) valokuvanäyttelyssä, koulumme fisuntäyteiset Sillibileet, Jokerien taaperruksen todistaminen sekä tänään ravintola Pikku Nepalissa aloitetut ja meillä pelaten päätetyt Maijan serkun synttärit. Pikku Nepalin ruoka oli toistaiseksi genressään parasta, jota olen maistanut.

Lätkässä olen avoimesti Bluesin puolella, vaikka tänään hävisivätkin. Ei kukaan enää kestä "puolen Suomen joukkuetta" juhlimassa, eikä muuten ylipäänsä oululaisiakaan. Vaikka aiemmin Espoota parjasin, lätkäkullan he ovat tällä kaudella ansainneet. Ensi kaudella Jokereilla on taas rahaa ja NHL-valmentaja. Toppi tai floppi siis tiedossa.

Kampin Laulussa hankin lisää tohinaa muuten ah-niin-kovin-toimettomaan elämääni suostumalla nuotistonhoitajaksi koko seuraavaksi vuodeksi. Kopiointiapua, anybody?

Maija intoilee kotona graduaan, ja siitä olen kovin iloinen. Jotta työ sujuisi paremmin, sai vaimoni jotenkin puhuttua isänsä hommaamaan meille uuden näytön kotikoneeseen. Kiva on blogata 22-tuumainen litteä näyttö edessään. Pöydän voi näytön sijaan täyttää jatkossa gradukirjoilla. Minä onttailen sitten siellä, missä milloinkin mahtuu.

Mahdutetaan viikon hyviin uutisiin vielä Pekingin-työmatkan väliin jääminen. Eipä tarvitse olla huolissaan terrori-iskuista. Pesti jäi väliin myös henkilöltä, joka jo Torinon talvikisoissa oli samassa tehtävässä ja houkutteli minut hakemaan hommaa Kiinasta. Ehkä sitten Vancouverissa, ellen pääse sinne jo muuta kautta.

Mitä, enkö blogannut mitään Ikestä tai Stubbista? Timo Harakka, jonka tyyliä kirjoittajana muuten vihaan, tiivisti Kokoomuksen olemuksen onnistuneesti viikon Metrossa. Kokoomus on verkostomarkkinoinnin mallioppilas: jäseniä houkutellaan tyhjillä lupauksilla, vain pyramidin huipulla olevat menestyvät, ja he palaavat hetken hiljaiselon jälkeen metsästämään saalistaan.

Siksi onkin syytä valita vuoden onnistunein aprillipila. Stubbin valinnan suomalaiset tajuavat pilaksi vasta seuraavissa eduskuntavaaleissa. Itse odotan innolla afganistanilaisen hiekan nielemistä Nato-Suomen ensimmäisissä kertausharjoituksissa.